Emojit ovat kuvasymboleita, joita käytetään rikastamaan tekstimuotoista viestintää. Ylivoimaisesti suurimmat käyttökohteet tällä hetkellä ovat pikaviestintä ja some-bilekuvien kommentointi, ja useimmat meistä luulevatkin niiden olevan tiettyjen sovellusten yksinoikeus. Emojit ovat kuitenkin osa Unicode-standardia, ja siten ihan ”virallisesti” hyödynnettävissä ihan missä vaan.
Kuva on sanaa nopeampi ymmärtää
Kuvat ovat tekstiä tehokkaampia informaation välittämiseen. Ihmisen aivot ovat kehittyneet ennen kaikkea ympäristön yleiseen tarkkailuun, eivät toistuvien, miltei identtisten kuviosarjojen ketjuttamiseen. Yksinkertaisesti ilmaistuna kuvia on tekstiä nopeampaa tulkita.
Kuvamuotoisessa viestinnässä ikoneja käytetäänkin huomattavan paljon käyttöliittymissä nopeuttamaan toimintojen tunnistettavuutta ja muistettavuutta. Usein ikoneita käytetään myös säästämään tilaa – kynä-ja-viiva -ikonin käyttäminen mahtuu huomattavasti pienempään tilaan kuin teksti ”muuta viivan väriä”.
Civilization VI käyttää ikoneja tekstin seassa selkeyttämään ja nopeuttamaan pelin sisäisten käsitteiden omaksumista. © Firaxis Games 2016.
Ikoneja ei olla juurikaan nähty – ainakaan toistaiseksi – tekstin seassa muutoin kuin epämuodollisessa viestinnässä. Yksittäisiä, toimivia käyttötapoja löytyy tietokonepeleistä, joissa tekstin sekaan sijoitetut ikonit auttavat oleellisen tiedon löytämisessä tekstimassan seasta. Pelit on useimmiten suunniteltu kiinteiden sääntöjen ja mekaniikkojen ympärille, jolloin samat ikonit tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen; tunnistettavuus vaatii juuri toistoa ja yhdenmukaisuutta.
Emojit sanomalehteen?
Miksi asiatekstissä, kuten sanomalehdessä, sitten pitäisi viljellä emojeja?
Suurin hyöty olisi selailtavuuden parantaminen. Nykyisten lehtiartikkelien asiasisällöstä on mahdotonta sanoa mitään, ennen kuin tekstiä on lukenut kappaleen-pari. Emojien käyttäminen mahdollistaisi yleiskuvan luomisen erittäin lyhyessä ajassa.
Otetaanpa esimerkki:
Norja
kartoittaa apinoiden
käytön mahdollisuutta avaruuslentojen
henkilökuntana.
Emojien ansiosta otsikosta näkee silmänräpäyksessä, että se liittyy Norjaan – ja ilmeisesti jonkinlaisiin avaruusapinoihin.
Koska emojit ovat osa Unicodea, on kunkin merkin käyttötarkoitus tarkasti määritelty, jolloin vältytään mediakohtaisesti vaihtuvalta miljoonien eri kuvakkeiden tulvalta. Pelien tapaan tiettyjen asiasisältöjen kiinnittäminen tiettyyn emojiin olisi siis teoriassa mahdollista, ja ajan mittaa eri sisällöissä toistuvat merkintätavat tulisivat yleisesti tunnetuiksi.
Toinen hyöty olisi kieliriippumaton tiedon indeksointi. Emojit ovat (teoriassa) samoja kaikilla kielillä, jolloin vaikkapa suomalaisella hakukoneella olisi mahdollista käydä läpi kiinalainen artikkelikokoelma, muodostaen yleisluontoisen kuvan niiden sisällöstä.
Yksikään itsensä vakavasti ottava julkaisu tuskin ottaa emojeja käyttöön aivan lähiaikoina. Vastaavanlaisia silmäilyä helpottavia tapoja ovat mm. lihavointi, lyhennelmät, faktaboksit ja ranskalaiset viivat. Varsinkin verkkopohjaisissa julkaisuissa myös kirjoitetaan tarkoituksella kielioppia vastaan – esimerkiksi esittämällä tasanumeroita numeroina sanojen sijaan – eli selattavuuden nimissä joustaminen ei ole mikään uusi asia. Lähinnä kyse on kirjoituskulttuurin hitaasta muuttumisesta.
Pari vuosikymmentä on kuitenkin pitkä aika, ja niin maailma kuin kieli ehtivät siinä ajassa muuttua. Sitä odotellessa tässä näyte siitä, miltä Yleltä napattu uutinen näyttäisi emojien kanssa.
Pariisi
valmistautuu perjantaina alkaviin jalkapallon EM-kisoihin
ennennäkemättömien laajojen turvatoimien
saattelemana. Osa valvonnasta
on järjestetty suomalaisvoimin
: stadioneiden
ja esimerkiksi Eiffel-tornin
fanialueen kameravalvonnasta
vastaa suomalainen Teleste.
Jalkapallon EM-kisoihin valmistautuva Pariisi on tällä hetkellä Euroopan valvotuin kaupunki. Poliisien
, sotilaiden
ja santarmien lisäksi julkisilla paikoilla partioi valvontakameroiden armeija. Järjestelmästä vastaa suomalainen Teleste.
Yhtiön varatoimitusjohtaja Johan Slotte kertoo, että Teleste vastaa kaikkien EM-kisastadioneiden, niiden läheisten rautatieasemien
, pelaajien hotellien
ja esimerkiksi Eiffel-tornin ja sitä ympäröivän fanialueen valvonnasta.
– Kyseessä on yksi maailman suurimmista järjestelmistä. Järjestelmässä on tällä hetkellä kiinni yli 21 000 kameraa ja sen on tarkoitus kasvaa koko Ranskan kattavaksi, Slotte sanoo.
Järjestelmän on tarkoitus laajentua kattamaan yli 50 000 valvontakameraa ympäri Ranskaa. Kyseessä on hyvin merkittävä eli kymmenien miljoonien eurojen
arvoinen projekti.