Menu


Matkakortin lukulaitteen uudistus – vyöhykemallin käyttöliittymä

3.4.2019

HSL:n vuonna 2016 starttaama matkakortin lukulaitteen uudistus etenee pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen siirtyessä vyöhykemalliin. Edellisen vaiheen käyttöliittymän kömmähdyksistä on opittu ja uusittu malli on jo itse asiassa varsin toimiva.

Edellinen versio kosketusnäytöllisen matkakortinlukijan käyttöliittymästä oli maanantai­kappale, ja se saikin aikaan jonkinmoisen paskavyöryn HSL:n suuntaan. Kirjoitin samana kesänä artikkelin UI:n käytettävyysongelmista ja suuri osa esiintuomistani havainnoista onkin huomioitu uusitussa matkakortinlukijassa, joka on roima parannus edelliseen versioon.

Matkakortinlukijat eivät tätä kirjoittaessani ole vielä julkisesti käytettävissä, mutta HSL:n saitilta löytyy näppärä web-versio uudesta lukijasta, jonka avulla kukin voi fiilistellä vyöhykemallin vaikutusta. Täppärillä avattaessa se itse asiassa vastaa miltei oikean laitteen mittasuhteitakin, joten kosketus­näytön toimintaa voi testata suhteellisen realistisesti.

Aloitusnäkymän korjattu versio Aloitusnäkymä. Vasemmalla HSL:n nykyversio, oikealla parannusehdotukseni.

Kuten edellisessäkin kirjoituksessani, keskityn tässäkin arvolipun ostamiseen, sillä kausilippua ei yleensä edes tarvitse koneelle näyttää. En ota kantaa itse vyöhyke­uudistukseen, sen ollessa lähinnä kunnallis­poliittinen päätös. AB-vyöhykkeen nyt olisi saanut käytettävyysmielessä yhdistää ihan vain yhdeksi A-vyöhykkeeksi, vaan ei siitä sen enempää.

OK-nappi ei ollutkaan OK

”OK-nappia ei poisteta!” oli HSL:n projektihenkilön kommentti sanasta sanaan, kun keskustelimme matkakortinlukijan edellisen version käyttöliittymästä.

Jokainen ruuhkabussin etuovesta parin vuoden sisällä kävellyt on varmasti huomannut, että käyttöliittymän OK-painikkeen käyttäminen hidastaa kortin leimaamista hieman, mikä kymmenen ihmisen jonon tapauksessa riittää aiheuttamaan vuoroon viivästyksen. Lisäksi jo nyt osasta laitteista OK-napin sijainnin kosketusosa on kulunut rikki, jolloin ihmiset tietenkin painavat nappia nyrkillään.

Uusitussa käyttöliittymässä OK-nappi onkin poistettu ja kuittaaminen tapahtuu yksinkertaisesti näyttämällä matkakorttia. Loistavaa! Silkan ajan säästämisen lisäksi matkan kuittaaminen kortilla yhtenäistää arvolipun ostamisen kauden näyttämisen kanssa.

Myös ehdottamani alaspäin suuntaava animaatio on otettu käyttöön, helpottaen laitteen lukukohdan löytämistä. Itse lukukohta on entiseen tapaan laitteen alaosassa sijaitseva, kuittauksen aikana hehkuvaksi muuttuva alue, joka itsessään on alusta alkaen ollutkin varsin toimiva.

Hyvät pahat ja rumat vyöhykkeet

Vanhojen kuntiin perustuvien, käsittämättömien lipputermien (Seutu, Lähiseutu 2) sijaan uusi malli käyttää ison maailman tapaan kirjaimia A–D, ydinkeskustan ollessa A-vyöhyke. Vyöhykemallin ongelma on entisen tavoin se, että käyttäjän täytyy yksiselitteisesti tietää, millä vyöhykkeellä hänen lähtö- ja tulopaikkansa sijaitsevat.

Ei käy kateeksi HSL:n suunnittelijaa, joka on tuskaillut painikkeiden sijoittamista pienelle näytölle. Periaatteessa kartan näkeminen olisi kiva, mutta tila ei vain ole riittävä. Erilaiset lipputyypitkin olisi hyvä saada kaikki näkymään samalle ruudulle, mutta niiden nimet ovat tylsän monotonisia kirjainyhdistelmiä.

Annettakoon taustavärin rohkeasti muutoksesta kunniamaininta.

Alkunäkymä on ihan ok, vaikka siinä onkin kaksi ongelmaa: painikkeiden koko ja oikean lipputyypin tunnistaminen.

Kahden vyöhykkeen painikkeet ovat melko pieniä, ja käyttäjän tulee osua sormellaan juuri oikeaan kohtaan. Lipputyyppien erikoisilla muodoilla on ilmeisesti tavoitettu tunnistettavuutta käyttöliittymässä – esimerkiksi AB-lippu on näin aina siellä vasemmassa laidassa – mutta esimerkiksi peukalolla käytettynä nappien painamiseksi on tehtävä hankala kurotusliike.

Saman muotoefektin olisi saanut aikaan aivan täysleveillä painikkeillakin, ja samalla näkymän yleisvaikutelma olisi vähemmän repaleinen. Lukulaitteen alkutilassa ylipäänsä olisi erityisen tärkeää, että ruudulla näkyvät asiat näyttävät painettavilta, eivätkä reittikartoilta.

Lipputyyppien tunnistaminen on hankalaa, eikä ongelmaa ole helppo korjata. Toki liput voisi nimetä tyyliin ”AB, keskustalippu”, mutta se johtaisi nopeasti kuntamallista tuttuun seutujargoniin. Tilanteesta tekee vielä hankalamman se, että vyöhykkeiden hinnat vaihtelevat; BC-lippu on huomattavasti halvempi kuin CD-lippu.

Koko prosessin korjattu versio Koko prosessi hieman korjattuna. Suurimmaksi osaksi nykyinen käyttöliittymäno ihan OK.

Vaikka HSL:n strategia vaikuttaisikin olevan mobiilisovellusten ja infonäyttöjen suuntainen, olisi ainakin turisteja ja ulkopaikkakuntalaisia varten hyvä jollain tavalla avata vyöhykkeiden toimintaa. Itse ehdotan tähän ratkaisuksi hintojen näyttämistä lippuvaihtoehtojen vieressä (kyllä, tiedän että mahdolliset alennukset voidaan huomioida vasta kortin näytön yhteydessä, mutta alennusryhmiin kuuluvat kyllä tietävät pelin hengen).

Myös lipputyypit olisi toimivampaa näyttää hintajärjestyksessä nykyisen aakkos­järjestyksen sijaan. Nykymallissa esimerkiksi lento­kentällä ollessa ensimmäiset lippuvaihtoehdot ovat ABC ja ABCD. Käytössäni ei ole HSL:n statistiikkoja, mutta voisin kuvitella esimerkiksi BC-lipun olevan koko pääkaupunki­seudun kattavaa megalippua yleisempi ostos.

Aloitusnäkymässä on myös sangen omalaatuinen tapa merkitä käyttäjän nykyistä vyöhykesijaintia. Karttasovelluksista lainattu pointterimetafora toimii todella huonosti, eikä se aloitusnäytössä ole millään tavalla yhdistettävissä itse alueeseen. Toimivampi tapa olisi vain kirjoittaa vyöhyke auki hieman entiseen tapaan, ja korostaa sitä myös lippuvaihtoehdoissa.

Annettakoon taustavärin rohkeasti muutoksesta vielä kunniamaininta. Vaikka se näyttääkin vaaleaa brändiväriä hieman rumemmalta, auttaa tumma tausta painikkeiden hahmottamista aurinkoisella kelillä.

Kuittausnäkymä toimii

Alkunäkymän jälkeen vyöhykemallinen kortinlukija onkin oikeastaan ihan onnistunut peli.

Vahvistusnäkymässä – kuten jo mainitsinkin – animoitu nuoli osoittaa kortin lukualueelle, ja kokonaisuus on muutenkin selkeästi jaoteltu. Pikkunillityksenä ihmiskuvakkeen nyt korkeintaan voisi muuttaa vähemmän miessymbolia muistuttavaksi, jolloin kuvakkeelle jäisi samalla enemmän pinta-alaa, parantaen kuvan tunnistettavuutta kauempaa.

Kuittausnäkymä taas on suorastaan loistava. Räikeän vihreä taustaväri yhdistettynä äänimerkkiin on selkeästi tunnistettava kuittauksen merkki aamun ruuhka­bussissakin. Tekstejä nyt voisi ryhmitellä vähän selkeämmin ja kirjaisinkokoa nostaa, jos jotain pitää kaivaa. Jostain ihme syystä lippumäärä ja -tyyppi (ABCD x 1) ovat kuittausnäkymässä käänteisessä järjestyksessä, minkä voisi tunnistettavuuden nimissä korjata.

Yleisesti ottaen matkakortinlukijan uusittu versio on jo varsin toimiva paketti, ja tässä esitetyt huomiot ovat lähinnä nipottamista, ottaen huomioon lukijan edellisen version. HSL tulee varmasti tekemään käyttäjä­testauksen ja saatujen kokemusten myötä käyttöliittymään pieniä korjauksia – kunhan nyt ensin toppuuttelee äkäisten raitio­vaunu­matkustajien protestit lippuhintojen noususta.

Kirjoituksen alkuperäiset kuvat © HSL 2019. Kirjoittajalla ei ole mitään virallisia kytköksiä HSL:ään

« Takaisin blogilistaukseen