Menu


Emojit – tulevaisuuden asiatekstin korostusväline?

10.9.2017

Päivän erikoinen ajatus: ovatko emojit vuonna 2040 asiateksteissä aivan yhtä arkipäiväisiä kuin ranskalaiset viivat nykyään? Ei siksi, että kielemme väistämättä rappeutuisi, vaan koska grafiikkaa on tekstiä nopeampi selailla.

Emojit ovat kuvasymboleita, joita käytetään rikastamaan tekstimuotoista viestintää. Ylivoimaisesti suurimmat käyttökohteet tällä hetkellä ovat pikaviestintä ja some-bilekuvien kommentointi, ja useimmat meistä luulevatkin niiden olevan tiettyjen sovellusten yksinoikeus. Emojit ovat kuitenkin osa Unicode-standardia, ja siten ihan ”virallisesti” hyödynnettävissä ihan missä vaan.

Kuva on sanaa nopeampi ymmärtää

Kuvat ovat tekstiä tehokkaampia informaation välittämiseen. Ihmisen aivot ovat kehittyneet ennen kaikkea ympäristön yleiseen tarkkailuun, eivät toistuvien, miltei identtisten kuviosarjojen ketjuttamiseen. Yksinkertaisesti ilmaistuna kuvia on tekstiä nopeampaa tulkita.

Kuvamuotoisessa viestinnässä ikoneja käytetäänkin huomattavan paljon käyttö­liittymissä nopeuttamaan toimintojen tunnistettavuutta ja muistettavuutta. Usein ikoneita käytetään myös säästämään tilaa – kynä-ja-viiva -ikonin käyttäminen mahtuu huomattavasti pienempään tilaan kuin teksti ”muuta viivan väriä”.

Teksti-ikonit Civilization VI -pelissä Civilization VI käyttää ikoneja tekstin seassa selkeyttämään ja nopeuttamaan pelin sisäisten käsitteiden omaksumista. © Firaxis Games 2016.

Ikoneja ei olla juurikaan nähty – ainakaan toistaiseksi – tekstin seassa muutoin kuin epämuodollisessa viestinnässä. Yksittäisiä, toimivia käyttötapoja löytyy tietokone­peleistä, joissa tekstin sekaan sijoitetut ikonit auttavat oleellisen tiedon löytämisessä tekstimassan seasta. Pelit on useimmiten suunniteltu kiinteiden sääntöjen ja mekaniikkojen ympärille, jolloin samat ikonit tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen; tunnistettavuus vaatii juuri toistoa ja yhdenmukaisuutta.

Emojit sanomalehteen?

Miksi asiatekstissä, kuten sanomalehdessä, sitten pitäisi viljellä emojeja?

Suurin hyöty olisi selailtavuuden parantaminen. Nykyisten lehtiartikkelien asiasisällöstä on mahdotonta sanoa mitään, ennen kuin tekstiä on lukenut kappaleen-pari. Emojien käyttäminen mahdollistaisi yleiskuvan luomisen erittäin lyhyessä ajassa.

Otetaanpa esimerkki:

NorjaNorja kartoittaa apinoidenApina käytön mahdollisuutta avaruuslentojenAvaruusalus henkilökuntana.

Emojien ansiosta otsikosta näkee silmän­räpäyksessä, että se liittyy Norjaan – ja ilmeisesti jonkinlaisiin avaruusapinoihin.

Koska emojit ovat osa Unicodea, on kunkin merkin käyttötarkoitus tarkasti määritelty, jolloin vältytään mediakohtaisesti vaihtuvalta miljoonien eri kuvakkeiden tulvalta. Pelien tapaan tiettyjen asiasisältöjen kiinnittäminen tiettyyn emojiin olisi siis teoriassa mahdollista, ja ajan mittaa eri sisällöissä toistuvat merkintätavat tulisivat yleisesti tunnetuiksi.

Toinen hyöty olisi kieliriippumaton tiedon indeksointi. Emojit ovat (teoriassa) samoja kaikilla kielillä, jolloin vaikkapa suomalaisella hakukoneella olisi mahdollista käydä läpi kiinalainen artikkelikokoelma, muodostaen yleisluontoisen kuvan niiden sisällöstä.

Yksikään itsensä vakavasti ottava julkaisu tuskin ottaa emojeja käyttöön aivan lähiaikoina. Vastaavanlaisia silmäilyä helpottavia tapoja ovat mm. lihavointi, lyhennelmät, faktaboksit ja ranskalaiset viivat. Varsinkin verkkopohjaisissa julkaisuissa myös kirjoitetaan tarkoituksella kielioppia vastaan – esimerkiksi esittämällä tasanumeroita numeroina sanojen sijaan – eli selattavuuden nimissä joustaminen ei ole mikään uusi asia. Lähinnä kyse on kirjoituskulttuurin hitaasta muuttumisesta.

Pari vuosikymmentä on kuitenkin pitkä aika, ja niin maailma kuin kieli ehtivät siinä ajassa muuttua. Sitä odotellessa tässä näyte siitä, miltä Yleltä napattu uutinen näyttäisi emojien kanssa.

PariisiRanska valmistautuu perjantaina alkaviin jalkapallon EM-kisoihinJalkapalloMitalli ennen­näkemättömien laajojen turvatoimienLukko saattelemana. Osa valvonnastaEtsivä on järjestetty suomalais­voiminSuomi: stadioneidenStadion ja esimerkiksi Eiffel-torninEiffel-torni fanialueen kamera­valvonnastaKamera vastaa suomalainen Teleste.

Jalkapallon EM-kisoihin valmistautuva Pariisi on tällä hetkellä Euroopan valvotuin kaupunki. PoliisienPoliisi, sotilaidenSotilas ja santarmien lisäksi julkisilla paikoilla partioi valvonta­kameroiden armeijaKameraKameraKamera. Järjestelmästä vastaa suomalainenSuomi Teleste.

Yhtiön vara­toimitus­johtaja Johan Slotte kertoo, että Teleste vastaa kaikkien EM-kisastadioneidenStadion, niiden läheisten rautatie­asemienJuna, pelaajien hotellienHotelli ja esimerkiksi Eiffel-torninEiffel-torni ja sitä ympäröivän fanialueen valvonnasta.

– Kyseessä on yksi maailman suurimmista järjestelmistä. Järjestelmässä on tällä hetkellä kiinni yli 21 000 kameraaKamera ja sen on tarkoitus kasvaa koko RanskanRanska kattavaksi, Slotte sanoo.

Järjestelmän on tarkoitus laajentua kattamaan yli 50 000 valvontakameraaKamera ympäri Ranskaa. Kyseessä on hyvin merkittävä eli kymmenien miljoonien eurojenRahasäkkiRahasäkki arvoinen projekti.

Emoji-kuvakkeet: EmojiOne
Uutinen: Yle

« Takaisin blogilistaukseen